Teksti: Brian Henneberg, fysioterapeutti

Vuonna 2018 joukko tutkijoita halusi tietää, kuinka monta kiloa rasvatonta massaa ja kuinka paljon lihaksia ihminen voi korkeintaan saada. Rasvaton massa on, kuten nimestä kuuluu, kaikki kehon osat paitsi rasva. Kuten esimerkiksi vesi, luut, elimet ja lihakset. Lihasmassan osuus rasvattomasta massasta on noin 50%. Plussat ja miinukset.

Selvittääkseen tämän tutkijat laativat tutkimuksen, jossa he mittasivat 95 fyysisesti suuren urheilijan kehojen koostumuksen monin eri tavoin. 43 urheilijoista pelasi amerikkalaista jalkapalloa ja 18 oli painonnostajia; joukossa oli myös 28 sumo-painijaa ja 6 kuulantyöntäjää. Lisäksi tutkimuksessa oli 48 verrokkihenkilöä, jotka kaikki olivat keskivertomiehiä.

Urheilijat muun muassa punnittiin veden alla (hydrodensitometria), ja heidän rasvaton sekä absoluuttinen massansa (kilojen ja lihasten määrä) laskettiin. Lisäksi laskettiin heidän suhteellinen lihasmassansa (kuinka suuri prosentuaalinen osuus heidän kehostaan oli lihaksia).

Mitä saatiin selville?

Tuloksena oli, että kymmenellä urheilijoista oli 100 kg rasvatonta massaa, ja yhdellä heistä jopa 120 kg. Seitsemällä urheilijalla oli yli 50 kg puhdasta lihasmassaa, ja heistä yhdellä oli 59,3 kg.

Painavin osallistujista oli 1,81 m pitkä, ja hän painoi 177 kg. Hänen rasvaprosenttinsa oli 36, rasvaton massansa oli 113 kg ja puhtaan lihasmassan määrä oli 53 kg.

Eniten lihasmassaa (59,3 kg) oli eräällä 1,90 m pitkällä osallistujalla, joka painoi 169 kg.

Kun kaikkien urheilijoiden tiedot sijoitettiin kaavioon, havaittiin suora yhteys kehonpainon ja rasvattoman massan välillä sekä kehonpainon ja lihasmassan välillä aina 90 kilon kehonpainoon saakka. Eli mitä suurempi oli yhteenlaskettu kehonpaino, sitä enemmän oli lihasmassaa. 90 kilon kehonpainoon saakka. Kun paino nousi yli 90 kiloon alkoi rasvan osuus kasvaa, ja kaikki lisäpaino oli rasvaa. Lihasmassa vaikutti saavuttavan huippunsa kehonpainon ollessa noin 120 kg. Osallistujien painosta kaikki 120 kg ylittävät kilot olivat pelkkää rasvaa.

Tutkijat totesivat näiden tietojen perusteella, että lihasmassalla vaikuttaa olevan raja, joka on noin 17 kg/kehoneliömetri, ja rasvatonta massaa voi olla korkeintaan 34 kg/kehoneliömetri. Tietysti on yksilöitä, jotka ylittävät tämän rajan, mutta heitä on todennäköisestä hyvin harvassa.

Tutkimuksen urheilijoilla oli verrokkiryhmän keskivertomiehiin verrattuna 56% suurempi lihamassa. Se vastaa hyvin erään vanhemman, lihassäikeiden kokoon keskittyneen tutkimuksen tuloksia. Siinä todettiin, että huippuluokan kehonrakentajien lihassäikeet olivat 58% paksumpia kuin treenaamattomilla miehillä, vaikka molempien ryhmien lihassäikeiden määrä oli suurin piirtein sama.

Laske oma maksimaalinen lihasmassasi

Mikäli haluat laskea, kuinka paljon rasvatonta massaa ja lihasmassaa voit itse saada (tutkijoiden mukaan), voit käyttää näitä laskukaavoja: (Pituutesi metreinä x pituutesi metreinä) x 34 = korkein mahdollinen rasvaton massasi kiloina.
(Pituutesi metreinä x pituutesi metreinä) x 17 = korkein mahdollinen lihasmassasi kiloina.

Jos siis olet 1, 80 m pitkä, laskutoimitus näyttää tältä:
(1,80 x 1,80) x 17 = 55 kg.

Katsokaamme jälleen tutkimukseen osallistuneita. Heistä painavin oli 1,81 m pitkä. Kun asetamme nämä luvut kaavaan, saamme hänen lihasmassakapasiteetikseen 55,7 kg. Todellisuudessa hänen lihasmassansa oli 53 kg, eli 2,7 kilon päässä hänen teoreettisesta maksimistaan.

Onko olemassa yksilöitä, jotka murtavat nämä rajoitteet?

William McArdle teki kirjassaan ‘Exercise Physiology - Nutrition, Energy, and Human Performance’ vuodelta 2015 myös perusteellisen kirjallisuuskatsauksen löytääkseen dataa lihaskasvun ylärajasta. McArdlen mukaan hurjin dokumentoitu tapaus on eräs urheilija, jonka rasvaton massa oli 125,4 kg.

Äsken läpikäymässämme tutkimuksessa on kuitenkin yksi asia, joka häiritsee minua. Siinä ei nimittäin ollut mukana yhtään kehonrakennuksen eliittiin kuuluvaa, ja hehän treenaavat kasvattaakseen lihasmassaansa muita enemmän. Tutkimuksessa oli mukana esimerkiksi painonnostajia, jotka nimen omaan pyrkivät pitämään kehonpainonsa haluamaansa painoluokan rajoissa.

Olisi mielenkiintoista katsoa, kuinka monta kiloa lihaksia eräät maailman parhaista kehonrakentajista raahaavat mukanaan. Olisiko nyt edesmennyt 190-senttinen jätti Greg Kovacs päihittänyt nykyisen hyvin dokumentoiden ennätyksen, joka siis oli 125,4 kg rasvatonta massaa? Emme tiedä.

Jos katsomme niitä kehonrakentajia, jotka ovat suurten kisojen kuninkaita, vain harva heistä on tarpeeksi suurikokoinen päästäkseen lähellekään tätä 125,4 kilon rasvatonta massaa. Vain 1,78 m pitkä Mamdouh Elssbiay, aka Big Ramy, on kenties poikkeus, koska hänen sanotaan painaneen peräti 154 kg sesongin ulkopuolella. Jos käytämme hänen lukujaan yllä olevassa kaaviossa saamme tulokseksi, että hänen rasvaton massansa voi olla vain noin 107 kg. Siten hänellä olisi kehossaan noin 47 kg rasvaa. Sitä minä en todellakaan usko. Hänellä on joko enemmän lihasmassaa, jolloin hän räjäyttää asteikon, tai sitten tultiin liioiteltua hiukan, kun hänen painokseen ilmoitettiin yli 150 kg (BMI 48,6).

Voimamiessankarit Hafþór Júlíus Björnsson ja Brian Shaw tekevät hekin luultavasti selvää jälkeä asteikosta, koska molemmat painavat lähes 200 kg. Mutta tämä kaikki on spekulaatiota niin kauan, kuin heidän rasvatonta massaansa ja lihasmassaansa ei ole tutkittu perusteellisesti. Ja heidänlaisiaan on maailmassa kaikesta huolimatta vain muutama.

Tutkimuksessa oli mukana myös 28 sumopainijaa, ja heidän kehonpainollaan ei ole mitään ylärajoja. Sitä paitsi, päinvastoin kuin kehonrakentajien kohdalla, vaatimus alhaisesta rasvaprosentista ei aseta mitään rajoja heidän nauttimalleen kalorimäärälle.

Tutkimuksessa mainitaan myös, että on harvinaista nähdä yli satakiloisia yksilöitä, joiden rasvaprosentti on alle 10. Sellaisia hahmoja näkee lähes pelkästään kemiallisesti paranneltujen kehonrakentajien parissa, koska vain ani harva heistä painaa lähellekään 200 kiloa. Siksi eniten lihaskiloja ja rasvatonta massaa mukanaan kantavat yksilöt pitänee löytää muualta kuin kehonrakentajien, voimamiesten ja sumo-painajoiden parista.

Lue myös Onko "urheilugeenejä" olemassa?

5 kg lihaksia 1 luukiloa kohden

Toinen ehdotus ylärajaksi löytyy kirjasta ‘The sports gene’ vuodelta 2013. Sen kirjoittaja David Epstein kertoo brasilialaisesta tutkijasta Francis Holwaysta, jota on vuosien ajan kiehtonut ajatus inhimillisen fysiikan yläraja. Hän on tullut siihen tulokseen, että 1 kg luumassaa pystyy ylläpitämään 5 kiloa lihasmassaa. Mitä suuremmat luut, sitä lihaksikkaampi voi ihminen siis tulla.

Holway on työskennellyt sellaisten urheilijoiden parissa, jotka yrittävät lisätä lihasmassaansa. Nämä urheilijat huomasivat 5-7 vuoden aikana, että heidän lihasmassansa ei kasvanut mitä he sitten tekivätkään. Heidän luu- ja lihasmassansa mitattiin. Havaittiin, että he olivat lähes kaikki lähellä 1:5-rajaa,eli he olivat saavuttaneet luonnollisen maksiminsa.

Holway on mitannut myös olympialaisten voimaurheilijoita ja verrannut heidän luu- ja lihasmassaansa keskivertomiehiin. Hän havaitsi, että urheilijoilla oli noin 3 kg keskimääräistä enemmän luumassaa. Se ei kuulosta paljolta, mutta kun 1:5-sääntö otetaan huomioon, he voivat siis saada 15 kg lisää lihasmassaa.

Kuinka suuri on tarpeeksi suuri?

On oma asiansa, kuinka suureksi ihminen voi tulla. On aivan toinen asia, kuinka suureksi kannattaatulla. Oletko esimerkiksi halukas ottamaan steroideja, kun olet 10 vuoden intensiivisen painonnostourakan jälkeen saavuttanut luonnollisen maksimisi? Jos vastaus on kyllä, haluat siis saada kemian avulla enemmän lihasmassaa kuin on luonnollisesti mahdollista.

Tiedämme, että hyvin suurikokoiset, steroideja käyttävät tai niitä käyttäneet ihmiset kuolevat yleensä nuorina. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, että tutkimuksiin osallistuneiden (ammattimaisten show-painijoiden) kuolleisuus nousi 1,86-kertaiseksi jokaista BMI-asteikon lisäaskelta kohden. Toisin sanottuna, jos henkilön BMI on 35,00-39,99, hänellä on 1,86 kertaa suurempi riski kuolla kuin henkilöllä, jonka BMI on 30,00-34,99. Täysin riippumattaa siitä, onko lisääntynyt paino lihasta vai rasvaa.

Keholle on siis hyvin rasittavaa kuljettaa mukanaan valtavia lihasmassoja (ja rasvaa), koska muun muassa verenkiertojärjestelmä joutuu ylitöihin.

Jos katsomme asiaa puhtaasti esteettiseltä kannalta, ei tavoitteena ole välttämättä tulla mahdollisimman suureksi, vaan mahdollisimman sopusuhtaiseksi. Alla olevasta taulukosta näet kehon eri osien tavoitteet, jos haluat olla yhtä komea kuin kreikkalainen patsas. Mittaa ranteittesi ympärysmitta ja löydä omat kultaiset mittasi:

Alla oleva taulukko perustuu kehonrakennuksen isän, Eugen Sandow ajatuksille kaikkein esteettisimmästä kehosta.

Jos tarkastelemme kiloja, niin eräs toinen kehonrakennuksen suurista hahmoista, Steve Reeves, on laatinut taulukon eri pituisten ihmisten ihannepainosta.

Lukujen desimaalit johtuvat siitä, että alkuperäisen taulukon määreet olivat pauna ja tuuma.

Johtopäätös

Vaikuttaa siis siltä, että maksimiraja on 17 kg puhdasta lihasmassaa kehoneliömetriä kohden, ellet satu olemaan äärimmäinen geneettinen friikki. Voimassa oleva ennätys on toistaiseksi 125,4 kg rasvatonta massaa, mutta maailmalla saattaa hyvinkin olla tätäkin suurempia yksilöitä, joista emme tiedä mitään.

Lue myös Ihmisen fysiikan rajat – luku 1

Kilder:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29356191

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4220919/ 

Artikler og innlegg utformes av skribenter som fungerer uavhengig fra Bodylab.dk. Dette betyr, a holdningene som uttrykkes ikke skal ses som et uttrykk for virksomhetens eller medarbeidernes holdninger. Alle artikler og innlegg på Bodylab.dk er derfor utelukkende et utrykk for skribentens egne holdninger.